Oman äidinkielen merkitys

Jokaisella lapsella on oikeus omaan äidinkieleensä ja kulttuuriinsa. Oma äidinkieli on oppilaan ajattelun ja tunteen kieli ja osa oppilaan oman identiteetin muodostumista. Se on kulttuurin säilyttämisen ja siirtämisen väline. Äidinkielen hallinta tukee oppilaan vuorovaikutusta omassa kieliyhteisössään. Sitä tarvitaan sekä päivittäiseen perhe- ja ystäväpiirissä tapahtuvaan kommunikointiin että pidettäessä yllä yhteyksiä muualla asuvien sukulaisten ja ystävien kanssa.

Oman äidinkielen riittävä hallinta tukee myös aikuistuvan nuoren osallisuutta lähtömaansa yhteiskunnallisessa elämässä, virallisessa asianhoidossa tai kulttuurisiin palveluihin osallistumisessa. 

Oman äidinkielen hallinta auttaa seuraamaan esimerkiksi mediaa eri puolilta maailmaa.

Oppilas pystyy tarkastelemaan asioita uusista näkökulmista tutustuessaan eri osapuolten käsityksiin ja näin oppilaan ajattelutaidot kehittyvät. 

 Oman äidinkielen opettajan rooli

 Oman äidinkielen opettajan ensisijainen tehtävä on opettaa kieltä ja kehittää opiskelijan kielellisiä taitoja. Tietysti äidinkielen opetuksen tulee tukea opiskelijaa hänen opinnoissaan, eikä se saa olla irrallaan muiden aineiden opiskelusta. Opetuksessa käsitellään asioita, joita opiskelija kohtaa muita aineita opiskellessaan. Esimerkiksi sanaston opiskelu on hyvin tärkeää, sillä kun sanasto on hallussa, opiskelija ymmärtää suomeksi opiskelemaansa paremmin. Kerran yksi opiskelija kysyi minulta, mitä eräs termi on arabiaksi. Vastattuani opiskelija huokaisi helpotuksesta ja sanoi: ”Nyt vasta ymmärrän tämän sanan kunnolla.” Oman äidinkielen opettaja voi antaa ainekohtaista tukiopetusta omalla kielellä niissä aineissa, jotka ovat vaikeita opiskelijalle.