MAI - Albanian kielen opetussuunnitelma
               
  Mai Pääsivu‌‌‌|opetussuunnitelmat

 
 

 

 
 

maahanmuuttajien äidinkieli

Albanian kielen OPETUKSEN SUUNNITELMA

2005 

Opetuksen lähtökohdat

 

Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun ja viestinnän kehittymistä sekä persoonallisuuden kasvua. Oman äidinkielen opetus luo osaltaan pohjaa toiminnalliselle kaksikielisyydelle. Oman äidinkielen avulla oppilas säilyttää yhteyden kielelliseen kulttuuriinsa. Sen opetuksella voidaan tukea myös eri oppiaineiden opiskelua.

 

Opetuksen tavoitteiden lähtökohtina ovat oppilaan ikä, aikaisempi opetus sekä kodin ja muun ympäristön tarjoama tuki äidinkielen kehittymiselle. Ne voidaan määrittää tason tai vuosiluokkien perusteella.

 

Oman äidinkielen opetus on perusopetusta täydentävää opetusta, jota säätelee opetushallituksen suositus (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004).

 

Opetusjärjestelyt

 

Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksen suunnitelma on laadittu kahden viikkotunnin vuosittaiseen äidinkielen opiskeluun. Tuntimäärä ja opiskelu vieraassa kieliympäristössä asettavat rajoituksia omaksuttavan aineksen laajuudelle.

 

Opetuksessa käytetään eri ikäkausille ja kulloinkin opetettavaan ainekseen soveltuvia työtapoja, jotka antavat myös elämyksiä ja innostusta oppimiseen. Joissakin kielissä voi olla rajatut mahdollisuudet saada kirjallista oppimateriaalia, jolloin työtavan valinnalla ja opettajan tuottamalla oppimateriaalilla on keskeinen merkitys.

 

Äidinkielen opetuksen suunnitelmasta, järjestämisestä ja arvioinnista tulee antaa tietoa huoltajille. Yhteistyö huoltajien kanssa tukee oppilaan tavoitteellista oppimista ja motivoitumista oman äidinkielen opiskeluun.

 

 

Albanian kielen ja opetuksen ominaispiirteitä

 

Albanian kieli kuuluu indoeurooppalainen kieliryhmään, mutta sillä ei ole läheisiä sukukieliä. Kieli jakautuu kahteen päämurteeseen, pohjoisen gegiin ja eteläisen toskiin. Albaniankielinen vanhin säilynyt kirjoitettu dokumentti on vuodelta 1555. Vuodesta 1908 Albanian kouluissa on pyritty puhumaan kirjakieltä. Albaanit kuuluvat Balkanin alkuperäisiin kansoihin ja heidän esi-isiään olivat illyyrialaiset. Albanian kieltä puhutaan Albaniassa, Kosovossa, Makedoniassa ja Montenegrossa.  Albanian kielessä on 36 kirjainta, 29 konsonanttia ja 7 vokaalia sekä kolme sukua: feminiini, maskuliini ja neutri.

Opetuksen suunnitelmassa kuvataan oppimista tasoittain tai luokka-asteittain. Käytännössä jokaiselle oppilaalle pyritään laatimaan yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa henkilökohtaiset oppimistavoitteet. Siirtyminen oppimistasolta toiselle tapahtuu joustavasti.

 

TASO 1 (VUOSILUOKAT 1-2)

TAVOITTEET

Opetuksen painopiste on suullisen kielitaidon kehittämisessä. Kieltä rohkaistaan käyttämään ikätasolle sopivissa leikinomaisissa vuorovaikutustilanteissa.

Oppilas

·        oppii ääntämään albanian kieltä ymmärrettävästi

·        selviytyy käytännön puhetilanteista

·        kertoo itsestään ja lähiympäristöstään

·        vastaa itseään koskeviin kysymyksiin ja kertoo koulutyöhönsä liittyvistä asioista

     h  oppii albanian kielen luku- ja kirjoitustaidon alkeet

·        oppii erottamaan toisistaan ja ääntämään albanian kielen kirjaimet

·        erottaa albanian ja suomen kielen kirjaimet toisistaan

·        laajentaa sanavarastoaan

·        tunnistaa vokaalien ja konsonanttien erot

·        oppii albanialaista tapakulttuuria

·        arvostaa sekä albanialaista että muita kulttuureita

 

KESKEISET SISÄLLÖT

 

Puhuminen ja kuunteleminen

- kuullun ymmärtämisen harjoitteleminen

- albanian kielen oikea ääntäminen

- suullisen ilmaisun harjoituksia erilaisissa viestintätilanteissa, osallistumista pari- ja pienryhmäkeskusteluihin (omien tarpeiden, tietojen, mielipiteiden ja tunteiden ilmaisemisen harjoitteleminen)

- puheviestinnän  harjoitteleminen; tervehdykset ja toivotukset, esittäytyminen, kiittäminen, anteeksipyytäminen; kuvailu

- sanavaraston kartoittaminen ja käsitteiden harjoitteleminen ( värit ja muodot, yleisimmät vastakohdat ja suunnat; ajan ilmaisut: vuodenajat, kuukaudet, viikonpäivät, vuorokaudenajat, kellonajat; keho, puhtaus, vaatetus; rakennettu ympäristö; liikenne, liikennekasvatus; henkilökohtainen elämä: minä, koti, perhe, suku, ystävät, oma kotimaa ja kulttuuri)

- oppilaiden kannustaminen luovaan ilmaisuun  (leikki- ja draamaharjoitukset jne.)

 

Lukeminen ja kirjallisuus

- aakkosten; vokaalien ja konsonanttien harjoitteleminen

- äänne - kirjain -vastaavuuden opetteleminen

- tavujen ja sanojen muodostaminen

- albanian kielen kirjainten ääntäminen ja  niiden erottaminen suomen kielestä ( ç, dh, ë, gj, ll, nj, rr, sh, th, gj, zh)

- lukutekniikan varmistaminen

- ikäkaudelle soveltuviin erityyppisiin teksteihin ja kirjallisuuteen tutustuminen

- tarinoiden peruskäsitteisiin tutustuminen (päähenkilöt, tapahtuma-aika, paikka, juoni)

- kirjastoon tutustuminen

- kirjojen lukeminen ja sisällön käsitteleminen

 

Kirjoittaminen

- kirjoittamisen perusteiden opetteleminen (kirjainmuodot, koordinaatio, motoriikka)

- sanelu- ja toistokirjoittaminen

- kirjoitustaidon varmistaminen

- sanataivutuksen ja lauseiden tuottamisen harjoitteleminen

- viestien laatiminen

 

Kielentuntemus

- ikäkautta vastaavan kielitiedon opiskeleminen (aakkoset, vokaalien kesto ja diftongi, yksikkö ja monikko perusmuodossa, yksinkertainen lauserakenne, iso alkukirjain ja piste, feminiini, maskuliini ja neutri)

 

Kulttuurintuntemus ja kieli-identiteetti

- ikäkauden ja kielitaidon mukaiseen kirjallisuuteen tutustuminen

- oman maan runous-, kertomus- ja kulttuuriperinteeseen tutustuminen (kansansadut, laululeikit, arvoitukset, sananlaskut jne.)

- omaan kulttuuriin kuuluvaan sanattomaan viestintään tutustuminen (ilmeet, eleet, jne.)

- liputuspäivät, keskeiset kulttuurihenkilöt, juhlapäivät

- suomalaiseen ja muiden maiden tapakulttuuriin tutustuminen

 

TASO 2 (VUOSILUOKAT 3-5)

TAVOITTEET

Opetuksen pääpaino on sekä suullisen että kirjallisen kielitaidon kehittämisessä. Tavoitteena on kielen keskeisten rakenteiden opetteleminen sekä suullisessa että kirjallisessa ilmaisussa.

 Oppilas

·        osaa ilmaista ajatuksiaan sekä suullisesti että kirjallisesti

·        oppii lukemaan ja ymmärtämään erilaisia tekstejä

·        oppii tuntemaan puhutun ja kirjoitetun kielen eroja

·        erottaa maskuliiniset, feminiiniset ja neutrit artikkelit

·        oppii albanian kielen kieliopin perusteita

·        oppii tuntemaan ikäkaudelleen soveltuvaa kirjallisuutta

·        oppii tuntemaan omaa kulttuuriaan ja vertailemaan eri kulttuureiden vastaavia ilmiöitä toisiinsa

 

KESKEISET SISÄLLÖT

Puhuminen ja kuunteleminen

- albanian kielen äänteiden ja äänneyhdistelmien harjoitteleminen

- pienimuotoisten suullisten esitysten harjoitteleminen

- sanavaraston syventäminen lähtökohtana eri oppiaineet; tärkeimmät synonyymit, sanojen johtaminen

- rakentavan ja muut huomioonottavan keskustelun harjoitteleminen

- oman kansan historiaan ja kulttuuriin tutustuminen

 

Lukeminen ja kirjallisuus

- peruslukutaidon monipuolinen harjoitteleminen

- Internetin albaniankieliseen aineistoon tutustuminen

- ikätasoa vastaavaan albaniankieliseen kirjallisuuteen tutustuminen, esim. sadut, näytelmät, runot, vanha ja uusi kansanperinne

 

Kirjoittaminen

- sanelu- ja toistokirjoittaminen

- sukulaiset ja ystävät kotimaassa –kirjeenvaihdon harjoitteleminen

- erilaisten omakielisten kirjoitelmien laatiminen

- oman kirjallisen tuotoksen arvioiminen ja korjaaminen opettajan ohjeitten mukaisesti

 

Kielentuntemus

- ikäkautta vastaavan kielitiedon opiskeleminen:

- peruslause ja välimerkit, sanaluokat: substantiivit, adjektiivit, numeraalit, pronominit, pronominit, verbit, partikkelit

- paikallissijat (yksikkö ja monikko), partitiivi (yksikkö ja monikko), genetiivi (yksikkö ja monikko)

- peruslauseenjäsenet (subjekti, predikaatti, objekti ja sen sijat)

- pyrkimys kirjakielisyyteen

 

Kulttuurintuntemus ja kieli-identiteetti

- omaan kulttuuriin ja historiaan tutustuminen

- ikäkauden ja kielitaidon mukaiseen kirjallisuuteen ja kertomusperinteeseen tutustuminen

- oman kulttuurin säilyttäminen ja syventäminen

- muiden maiden kulttuureihin tutustuminen

 

TASO 3 (VUOSILUOKAT 6-9)

TAVOITTEET

Opetuksen tavoitteena on sujuvan luku- ja kirjoitustaidon oppiminen, luetun ymmärtämisen syventäminen ja kielen keskeisten rakenteiden hallitseminen. Oppilasta ohjataan kuuntelemaan, puhumaan, lukemaan ja kirjoittamaan erityyppisiä tekstejä.

 

Oppilas

·  oppii ääntämään albanian kieltä lähes virheettömästi

·        syventää ja monipuolistaa taitojaan tuottaa ja ymmärtää erilaisia tekstejä lähes virheettömästi

·        tuntee albanian kielen rakenteet, sanojen väliset suhteet, fraaseja ja idiomeja 

·        laajentaa sana- ja ilmaisuvarastoaan sekä kotona että koulussa

·        rohkaistuu käyttämään albanian kieltä sekä tunneilla että tuntien ulkopuolella

·        osaa käyttää viestinnän eri muotoja ja hyödyntää niitä

·        osaa käyttää tietotekniikkaa ja Internetiä albanian kielen ja kulttuurin opiskelussaan

·        oppii suunnittelemaan ja tuottamaan yhtenäisen, jäsennellyn kirjoitelman

·        tuntee albaniankielistä kirjallisuutta (kokonaisia teoksia ja katkelmia: runoja, satuja, kertomuksia, novelleja, romaaneja, näytelmiä) sekä maailmankirjallisuuden keskeisiä klassikoita

·        oppii ymmärtämään kaksikielisyyden merkityksen omalle kehitykselleen

·        oppii vertailemaan omaansa ja muiden kansojen kulttuuria (esim. tapoja, kirjallisuutta jne.)

·    oppii kirjoittamaan ymmärrettävää ja lähes virheetöntä kieltä

 

 

KESKEISET SISÄLLÖT

 

Puhuminen ja kuunteleminen

- albanian kielen ja äänneyhdistelmien oikea ääntäminen

- keskustelutaidon harjoitteleminen ja syventäminen

- erilaisten tilanteeseen sopivien puhemuotojen harjoitteleminen

- kuullunymmärtämisen vahvistaminen seuraamalla eri viestintävälineitä

 

Lukeminen ja kirjallisuus                

- lukutaidon monipuolinen harjoitteleminen

- maailmankirjallisuuden klassikoihin tutustuminen albanian ja suomen kielillä

- esitelmien tekeminen luettujen teosten pohjalta

 

Kirjoittaminen 

- albanian kielen eri äänneyhdistelmien oikeinkirjoituksen harjoitteleminen

- muistiinpanotekniikan harjoitteleminen

- oman kirjoitustaidon vahvistaminen erilaisten kuvausten, tarinoiden ja mielipidekirjoitelmien avulla

 

Kielentuntemus

- ikäkautta vastaavan kielitiedon syventäminen (välimerkit ja oikeinkirjoitus, sanaluokat, sijamuodot ja lauseenjäsenet, nominien ja verbien taivutus, sanojen suku ja luku, sanojen johto-oppia)

- prepositioiden, postpositioiden, konjunktioiden ja adverbien käytön varmentaminen

- oman kielitaidon aktiiviseen kehittämiseen rohkaiseminen

- oman tuotoksen arvioiminen kielenhuollon kannalta

 

Kulttuurintuntemus ja kieli-identiteetti

- albanialaisen kirjallisuuden ja kansanperinteen tunteminen

- albanialaisen kulttuuri-identiteetin vahvistaminen

- albanialaisen, suomalaisen ja muiden kulttuurien vertaaminen ja ymmärtäminen

- albanialaisiin traditioihin, sääntöihin, tapoihin jne. tutustuminen

 

 

 

Arviointi

 

 

Maahanmuuttajien äidinkielen arviointi perustuu sekä opetuksen suunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin että oppilaan henkilökohtaisiin oppimistavoitteisiin. Arvioinnissa on tärkeää opettajan antama jatkuva palaute ja yhteistyö huoltajien kanssa.

 

Arvioinnin tehtävänä on antaa oppilaalle realistinen kuva omasta osaamisesta ja edistymisestä sekä tukea itsearviointitaitojen kehittymistä. Oppiaineen arviointi perustuu mm. tuntityöskentelyyn, kotitehtävien tekemiseen, kokeisiin, vihkotyöhön, portfolioihin ja projektitöihin.

 

Lukuvuoden päättyessä oppilas saa todistuksen osallistumisesta maahanmuuttajien äidinkielen opetukseen. Muuta arviointipalautetta voidaan antaa opetuksen aikana. Arviointipalaute tarkoittaa suullista tai kirjallista palautetta oppilaan edistymisestä, jota voidaan antaa esim. tiedotteella tai arviointikeskustelussa. Päättöarvioinnista annetaan erillinen todistus. Päättöarviointi perustuu hyvän osaamisen kuvaukseen ja sen tulisi olla valtakunnallisesti vertailukelpoista.

 

Arviointi on sanallista vuosiluokilla 1-4. Vuosiluokalta 5 alkaen voidaan jatkaa sanallista arviointia tai siirtyä numeroarviointiin, jota voidaan täydentää sanallisella arviolla. Työskentelytaidot ja oppiaineessa edistyminen arvioidaan erikseen vuosiluokilla 1-8. Päättöarvioinnissa käytetään numeroarviointia.

 

 

 

 

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA PERUSOPETUKSEN PÄÄTTYESSÄ

 

 

Käytettäessä kuvausta oppilaan hyvästä osaamisesta tulee ottaa huomioon, että oppilaiden äidinkielen taidot vaihtelevat suuresti sen mukaan, miten kauan he ovat viettäneet aikaa omakielisessä ympäristössä ja miten paljon he ovat saaneet oman kielensä opetusta. Lisäksi on otettava huomioon myös se, että eri kielissä on monia sellaisia erityispiirteitä, joilla on erilaisia ja erilaajuisia vaikutuksia taitojen kehittymiseen. Tällaisia ovat esimerkiksi kirjoitusjärjestelmä, jonka oppimiseen voi joissakin kielissä mennä useita vuosia, puhe- ja kirjakielen erot, kirjakielen tilanne yleensäkin sekä saman kielen eri variantit.

 

Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta on laadittu yhteiseksi pohjaksi kunnissa ja kouluissa laadittaville eri kielten opetuksen suunnitelmille. Niissä tulee ottaa huomioon kunkin kielen ominaisuudet.

 

Puhuminen ja kuunteleminen

Oppilas

pystyy ilmaisemaan itseään sujuvasti ja ymmärrettävästi arkipäivän viestintätilanteissa

osaa loogisesti edeten kertoa omin sanoin esimerkiksi jonkin kuulemansa kertomuksen

pystyy seuraamaan keskustelua, osaa kuunnella muita ja ottaa osaa keskusteluun

tuntee oman kielensä puheen keskeiset sosiaaliset säännöt, esimerkiksi keskustelutavat nuorten ja aikuisten välillä sekä kielellisen kohteliaisuuden keinot.

 

Lukeminen ja kirjallisuus

Oppilas

on saavuttanut oman kielensä ominaisuuksiin nähden sujuvan peruslukutaidon

osaa tehdä huomioita kertomuksen juonesta, henkilöistä, ajan ja ympäristön kuvauksesta, kielestä ja keskeisistä ajatuksista

lukee ja ymmärtää erityyppisiä asiatekstejä, kuten oppikirja- ja lehtitekstejä, ja osaa tiivistää sisällöstä pääasiat

on kiinnostunut lukemisesta; hän lukee myös koulutuntien ulkopuolella, jos kirjallisuutta on saatavilla

osaa hakea ja käyttää omakielisiä tietolähteitä, esimerkiksi (sana)kirjoja ja tietoverkkoja. 

           

Kirjoittaminen

Oppilas

hallitsee oman kielensä ominaisuuksiin nähden riittävän hyvin oikeinkirjoituksen perussäännöt

kirjoittaa ymmärrettävästi tutuista aiheista

osoittaa kirjoitelmissaan hallitsevansa kirjoitettuun kieleen kuuluvat rakenteet

osaa laatia erilaisia tekstejä, kuten kirjeitä, mielipidetekstejä ja kertomuksia oman kulttuurinsa viestintätraditiota noudattaen.

 

Kielentuntemus

Oppilas

tuntee äidinkielensä keskeiset rakenteet ja ominaispiirteet

pystyy vertailemaan oman kielensä piirteitä suomen tai ruotsin kieleen

osaa erottaa kirjakielen ja puhekielen toisistaan

tuntee oman kielensä historiaa ja kielisukulaisuussuhteita

on kiinnostunut äidinkielestään ja omasta kielitaustastaan ja pyrkii parantamaan äidinkielen taitoaan.

 

Kulttuurintuntemus ja kieli-identiteetti

Oppilas

tuntee oman kulttuuriyhteisönsä tapoja ja perinteitä ja pystyy vertaamaan niitä muiden kulttuureiden tapoihin

tietää perusasiat kansansa historiasta ja sen asuinalueista

tuntee mahdollisuuksien mukaan kulttuuriyhteisönsä kaunokirjallisia ja muita taiteellisia teoksia, keskeisiä kirjailijoita sekä kerrottua tarina- ja tietoperinnettä

ymmärtää äidinkielen merkityksen identiteetin kehittymisessä ja arvostaa äidinkieltään ja kulttuuriaan sekä myös muita kieliä ja kulttuureita.

 

 
 
 
 

MAI 2009 © Copyright